Kolmion galaksi 2.0

Uudelleenkäsitelty versio kolmion galaksista, data on kerätty jo 2016 ja jonkinmoisen räpellyksen siitä sainkin aikaan. Vuotta myöhemmin kuvankäsittelytaidot tähtikuvauksen saralla on kuitenkin jo paljon pidemmällä (ehkä uskallan kohta kutsua itseäni jo noviisiksi).

PixInSightiin tuli vähän aikaa sitten mielenkiintoinen työkalu kuvien venyttämiseen (arcsinhStretch) jota myös halusin kokeilla. Se toimikin oikein hyvin. H-alpha data on jätetty kokonaan pois väritasapainon säilyttämiseksi. Sen ymppääminen LRGB kuvaan ei ole kovin yksinkertaista jos halutaan säilyttää hyvät tähdet ja värisävyt. Taustaan tuppaa tulemaan paljon pieniä punaisiä tähtiä ja galaksin keskusta muuttuu punaiseksi. Olkoon siis ilman.

L 23x180s + R/G/B 7x180s = 132min.

Image07-Edit

Messier 33

Mainokset

Kauden avaus Tuiskulassa

Pari yötä sitten oli mahtava keli, navakka tuuli piti kosteuden loitolla ja läpinäkyvyyskin oli parasta A luokkaa. Aloittelinpa siis vuoden ensimmäisiä kuvauksia omalla observatoriollani. Pienen laitteistojumpan jälkeen sain kaiken toimimaan ja pääsin kuvaamaan perhossumua – nämä Joutsenen tähdistön kohteet on aiemmin olleet ongelmallisia koska observatorion vieressä kasvoi puu jonka taakse kohteet kääntyivät juuri kun tulee pimeää. Ei kasva enää ja sen johdosta kuvausaika piteni noin 30 minuutista meridiaanin jälkeen yli neljään tuntiin ja mökissäkin on nyt lisää polttopuita.

Edellämainitusta tähdistöstä löytyy paljon maukkaita vetysumuja, ensimmäiseksi kuvasin Sadrin alueen sumuja (IC1318, lempinimeltään perhossumu).

IC1318-36x180s-ha-STF-Edit.jpg

IC1318

Seuraavana kohteena oli hieman himmeämpää höttöä, Cederblad 214. Tämä osoittautuikin pieneksi pettymykseksi sillä sumun sisäosien kontrasti jäi käsittelystä huolimatta melko vaisuksi. Kuvasin myös linnunrataa järkkärillä ja 8mm pingpongilla. Melko pimeää tuolla on, mutta kuinka kauan?

 

Syvä taivas tapaaminen 2017

DS miitti oli jälleen kerran Tähtikalliolla. Keli suosi enemmän tai vähemmän jokaisena yönä, jäin tapahtuman jälkeen myös sunnuntai – maanantai yöksi havaitsemaan. Laitepuoli meinasi hieman takkuilla, Astrofoxin deklinaatiorattaissa on nyt jokunen hammas vähemmän, sillä niitä irtoili havaintojen aikana paukahdusten saattelemana (kyllä, 80 000€ laitteessa on muovirattaita *parkaisu*).
Seuraavana iltana kupolia aukaistessa ylämoottorin kytkin lipsahti pois paikaltaan ja kuuppa jäi n. 20cm raolleen. Osaava korjausapu oli kuitenkin nopeasti paikalla ja havaintoja päästiin tekemään normaalisti, kunhan muisti deklinaatioakselia tuuppia huonojen kohtien ylitse rattaista.


Allunalla kuvasimme muutamia asteroideja sekä komeettoja (kuvaustiiminä Kari Laihia ja allekirjoittanut).


DS miitin jälkeisenä yönä kuvasin myös Härkämäen 16″ Meadella NGC7331 galaksia, kuuttomia ja kuivia syysöitä on niin vähän että ei parane niitä hukata.

LRGB-stf-Edit-3-Edit-2-Edit.jpg

14x300s L ja 7x300s R/G/B

3122 Florence

Asteroidi 3122 Florence ohitti maan noin 7 miljoonan kilometrin päästä. Näinkin ”lähellä” oleva kohde liikkuu taivaalla nopeasti. Odottelin siis hieman että kohde pysyisi kuvakentässä koko pyörähdysaikansa (n. 2.4h) ajan.

Tämä on jälleen Härkämäeltä kuvattu. Valokäyrän käsitteli V-P Hentunen, sillä käyttämäni ohjelma ei ilmeisesti osaa mitata mitään liikkuvaa kohdetta. Hieno fiitseri.. Ilmanko olikin halpa (ilmainen).

3122-florence

Käppyrässä on pieniä reikiä pilvilauttojen vuoksi.

3122-florence-2

Tasan tunti asteroidin liikettä taivaalla.

 

Havaintoja Härkämäeltä 3-5.9.2017

Sääennusteet näyttivät alkuviikolle pitkää kirkasta jaksoa ja toden totta niin olikin. Kylkiäisenä tuli myös pääosin todella hyvä seeing. Joten Härkämäen tuutit olivatkin ahkerassa käytössä.

Kuvasin myös UX UMa -muuttuvaa tähteä harjoitusmielessä, fotometriasta kun ei ole paljon kokemusta minulla. Kyseinen tähti himmenee aika paljon, about magnitudin, noin kerran viiteen tuntiin.

UX-UMA-4

Timelapse Härkämäen yöelämästä, kaikenlaisia omituisia hiippareita tuollakin kulkee.. 😉

Syyskauden avaus 2017

Jee! Astronomista pimeää alkaa vihdoin löytyä muutamaksi tunniksi näillä korkeuksilla. Kauden korkkasin tällä kertaa kuvaamalla Messier 27 -planetaarista sumua, se sijaitsee ketun tähdistössä ja näkyy korkealla koko syksyn.
Seeing oli erinomainen koko yön. Visuaalisesti tähdet vilkkuivat melko korkeallakin, mutta osavalotuksien FWHM oli lähes poikkeuksetta noin 5-6, huonoimmillaan 7. Se vastaa siis noin 2 kaarisekunin / pikseli erotuskykyä, jopa hieman alle.

Samat roippeet käytössä kuin viimekin kaudella, eli Härkämäen Meade 16″ f/8 SCT, SBIG STT8300M ja Paramount ME mark I.

R-ha-G-sii-B-oiii-stretched-tiff-Edit

Ha 9x300s OIII 10x300s SII 7x300s

Ne jyrää meitin!

Kesäisin ei juuri astronomiaharrastajille ole tekemistä, on liian valoisaa eivätkä tähdet kovin kirkkaasti kesäyössä loista. Siksipä taivaantarkkailusta on pitänyt kääntää katse hieman lähemmäksi maapalloa, myrskybongaukseen.

Kesä alkoi vaisuissa merkeissä, minkäänlaisista rajuilmoista ei ollut Suomessa tietoakaan. Eräänä yönä pienehköjä ukkoskuuroja syntyi Kuopioon yöllä, niistä saikin ihan kivoja kuvia. Salamoita havaintopaikalta bongailin yli 70, ei mitään superhyvää mutta en valitakkaan. Luulin että tässä on kesän kohokohta.

_1D32924_1D33054

No, toisin kävi. Viikkoa ennen alkoi armoton kohkaus myrskybongauspiirien whatsapissa. Suomeen olisi saapumassa mesomittakaavan konvektiivinen järjestelmä Baltiasta! Laskettu aika oli 12.8.2017. Keräsin kokoon pienen porukan paikallisista myrskybongareista ja lähdimme yhdessä ajelemaan kohti merenrantaa.

Kello oli n. 16.30 kun saavuimme määränpäähämme, ennen sitä odottelimme Lahdessa viime hetken muutoksia – ettei kävisi niin että myrsky muuttaisi suuntaa ja rantautuisi liikaa länteen jättäen meidät puille paljaille. Kun sateliittikuvista oli saatu varmuus minne myrsky iskee, ajoimme Kalkkirannan pysäköintialueelle odottamaan sen saapumista. Sateliittikuvista koostetussa animaatiossa näkyy kun saarenmaan kohdalla alasinpilvi turpoaa hetkessä valtavaksi, heti sen perään muodostuu Valko-Venäjän pohjoisrajalle yltävä mörkö.

sat24-giffi-kiira.gif

Copyright: EUMETSAT

Ei mennyt kauaa kun merellä alkoi välkkyä, paikoitellen hyvinkin tiheään tahtiin mitä nyt sadeverhon seasta erotti. Myrskyn reuna alkoi ilmestyä sateen seasta, jyräten yli havaintopaikan komean vyörypilven kera.

_1D33540

Vyörypilven takana sadeseinämä vihertää, koska siinä on rakeita. Tai sitten ei, kertoo eräs tutkimus.

Välittömästi sen jälkeen helvetti pääsi irti ja muutamien kymmenien sekuntien aikana säätila muuttui melkolailla normaalista täysin valkeaksi sateesta, jäimme syöksyvirtauksen alle!
Kyseinen puhuri taivutti puun latvoja vaakasuoraksi, eteen ei nähnyt metriäkään ja jalustakin piti jättää auton taa bongariporukan rynniessä auton sisään turvaan. Siitä selvittyämme lähdimme ajamaan itään, toiveissa saada solun etureuna ja kovin salamointi, puuskat ja syöksyvirtaukset kiinni.

_1D33976.jpg

Ajomatkaa yön aikana kertyi 1039km, varsinaista chasetusta kesti kuutisen tuntia ja matkat päälle. Oheisesta kartasta selviääkin ajoreitti noin suurinpiirtein. Punaisella on merkitty chase, sinisellä matka-ajo joka jatkuu pitkälle kartan ulkopuolelle Sawon sydämeen. Punainen ruksi merkitsee aloituspaikan ja musta lopetuspisteen, jossa näimmekin vielä muutamia elosalamoita paksun konvektiivisen sadeverhon peittämänä. Solun etureuna huiteli tässä vaiheessa jo itärajan toisella puolen.

Kotimatkalla oli aikaa kahlata uutisista faktaa: pelkästään Suomessa Kiira-rajuilma vei sähköt 48 000 taloudesta yli 27 kunnan alueelta, Helsingin pelastulaitos sai yli 280 tehtävää. Uutiskuvien tulvassa näkyi runsain mitoin kaatuneita puita, eräs tulviva kauppa, kuusiaita joka oli noussut juuriltaan ylös, tulvivia katuja ja niin edelleen.

map copy.jpg

Kerrottavaahan riittäisi vielä vaikka kuinka, jos nyt kuitenkin jaksoit tänne asti kahlata niin käy kurkkaamassa chasetunnelmat alusta loppuun näppärästi videoformaatissa: