Huhtikuun havaintoja

Laitepäivät on takanapäin ja vaikka havaintosäätä tapahtuman aikaan oli niukasti muutamia piirroksia sain tehtyä – vain perjantai aamuyö oli selkeää ja silloinkin suuren kosteuden takia taivas ei ollut täysin pimeä. Astrofoxilla kuitenkin oli ilo katsella Messierin luettelon kohteita vaikkei nyt mitään ”hardcore” havaintoja päässytkään kelin takia tekemään.

Revontulia on myös näkynyt pitkästä aikaa – pienimuotoinen yllätysnäytelmä sattui kohdalle 9.4. Timelapsen samalta yöltä pääsee näkemään Youtube -kanavaltani.

_1D38285.jpg

Mainokset

Kerää koko sarja!

Selkeitä öitä on viime aikoina riittänyt niin ettei yksittäisen blogipostauksen tekemisessä ole oikein järkeä, niitä tulisi joka ilta. Tässäpä siis tavallisesta poiketen eri öiden havaintoja.
Kuuta olen kuvannut nyt melko ahkerasti, pakkasta on sen verran ettei omalle observatoriolle mökin lämmitykseen ja kaikkien kamojen roudaamiseen ole nyt kovinkaan paljoa intoa. Tosikuvaajillahan on onneksi asiat niin hyvin että ne valitsee vain mieluiset laitteet ja lampsii seuraavalle tornille tai kuvaavat suoraan kotisohvalta.

Alkajaisiksi 20. Helmikuuta kuvattu kuumosaiikki, en ole yleensä koko kuuta kuvannut mutta ohuehko sirppi on vielä datamäärältään järkevä käsitellä. Alkuperäisen kuvan resoluutio on n. 60mpix.

kuu-mosaic-20-2-2018-850nm-IR-pass-ASI1600MMC-500frames-per-panel-4panels-SHARPEN

Huuhanmäen 12″ f/10 SCT, ASI1600MM-C, 850nm IR-pass

Kaksi päivää myöhemmin suuntasin jälleen Härkämäen observatoriolle, jossa syntyi komeetta ja supernovahavaintojen lisäksi ihan kiva kuva Messier 66 galaksista ja ”kysymysmerkkisumusta” (NGC 7822).

Jälleen kaksi päivää siitä tuli selkeää, koitin kuvata tähtiviirut eräässä venerannassa, yllättävän paljon se maapallo kerkeää pyörimään parin tunnin aikana. Tähtitaivas oli kuusta huolimatta aina yhtä kivan näköinen, näkyipä petäjien lävitse melko kirkas tulipallokin! Se oli tietysti juuri päinvastaisessa suunnassa joten itse kuviin siitä ei jäänyt sen enempää jälkeä kuin pierusta saharaan.

integration.jpg

1D mark III + 8mm samyang

Seuraavana selkeänä yönä palasin takasin kuun pariin Huuhanmäelle, seeing oli melko hyvä ja nyt sain ensimmäistä kertaa näkyviin muutamia pieniä kraatereita Plato -kraaterin pohjalta. Visuaalisesti ne havaitsinkin viime helmikuussa. Silloin tosin ei ollut kuvausvermeitä matkassa.

AllSky_223629_26_02_18_pipp_AS_f100_g4_ap4271

Copernicus

plato-26-2-2018

Plato ja Sinus Iridum

Mitäpä olisi tämän blogin havaintoraportit ilman ”tylsiä käyriä” – kirsikkana kakun päällä tänä yönä Härkämäen vermeillä kuvattu uunituore valokäyrä (31) Euphrosyne -asteroidista. Valonvaihtelu on vain 0.03 – 0.04 magnitudia, se on toistaiseksi pienin ero jonka olen mitannut. Foliohattu päähän ja baanalle.

GRB 180205A – gammapurkauksen jälkihehku

5.2. tehtyjä havaintoja tämäkin, aluksi luulin että kohde ei näy lainkaan osavalotuksissa. Kumminkin pinotusta kuvasta se erottui ”selvästi”, kun vain venytti riittävästi.
Ottaen huomioon että kohteeseen on matkaa 9 miljardia valovuotta ei voi olettaa kovin upeaa lopputulosta. Havaittu se on kumminkin, kirkkaus lienee n. 19.5 magnitudin tienoilla. Pääsipä tämä myös Härkämäen observatorion uutisiin.

 

Havaintoja Härkämäeltä 5.2.2018

Vuoden toinen kutakuinkin kelvollinen havaintoyö tuli jälleen vietettyä Härkämäen observatoriolla. Pilvet tulivat kuokkimaan puolen yön maita ja syksyn huippuhyvistä seeingeistä on jälleen palattu takaisin perinteiseen muhjuun. Kuvasin kuitenkin parempien ideoiden puutteessa Messier 81 galaksista nopean värikuvan ja lisäksi toisella teleskoopilla C/2016 R2 (PANSTARRS) komeettaa joka näkyi nyt huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Liekkö komeetta kirkastunut tai sitten viime kerralla ilmassa oli jotain töhnää, joka tapauksessa maailmalla kuvatuissa kuvissa näkyy että komeetta on edelleen melko kirkas, pyrstö jatkuu reilusti yli kuva-alan.

Kuunpimennys 31.1.2018

Kolmas kerta toden sanoo, tähtiharrastukseni aikana on suomessa tapahtunut kolme kuunpimennystä joista vain yhden olen päässyt oikeasti kunnolla näkemään. Ensimmäinen jäi pilvien taa, toisen kanssa katsoin pimennysajan vain viisi tuntia aiemmaksi kuin piti ja sekin lopulta jäi pilvien takia näkemäti. Tämän kolmannen yrityksen kanssa siis ei ollut historian tuntien kovin suuria odotuksia. Sääennusteet näyttivät täysin pilvistä mutta jostain syystä lumisateen sijaan täällä paistoi aurinko. Kuvauskaveri kyytiin ja havaintopaikalle päästyämme hyvissä ajoin aloimme jo hieman kyseenalaistamaan näkymistä sillä läheisen tehtaan savut sattuivat kulkemaan juuri sieltä mistä kuun pitäisi ilmestyä Puijon tornin viereen!
Savu ei kuitenkaan ollut paksua, aikaa ei enää pidemmälle lähtemiseen ollut joten jäin odottelemaan josko kuu ilmestyisi näkyviin pienestä pilvitehtaasta huolimatta. Kello löi 16.10 eikä mitään erottunut.. kuusi pitkää minuuttia myöhemmin sirppi kuitenkin nousi puiden yläpuolelle ja hetken etsiskelyn jälkeen löytyi se paljain silminkin kun tiesi mihin katsoa. Taustataivas oli vielä todella vaalea ja sen myötä kontrasti oli olematon.

Ajan kuluessa sirppi muuttui kirkkaammaksi ja punaisemmaksi taustataivaan tummetessa, takana olevasta näköalatornista löytyi kuvaajia kymmenkunta ja muita katsojia sitäkin enemmän. Olipa eräs varustautunut myös kaukoputkella, omaani en jaksanut roudata paikalle lainkaan vaan kameran intervalliajastimen napsuttaessa kuvia tyydyin katselemaan pimennyksen päättymistä kirpeässä pakkassäässä.

_1D36993.jpg

 

3D tulosteita

3D tulostaminen on mielenkiintoinen tekniikka luoda melkeinpä mitä vain muovista. Esimerkiksi Thingiversestä voi ladata valmiita malleja joita voi sitten tulostaa. Erääseen tietokoneprojektiin tarvitsin tulostaa kotelon joten samalla kertaa tuli tehtyä myös muuta kivaa hyllyyn pölyä keräämään. Homma on myös naurettavan halpaa, muovihan ei juuri maksa mitään.

Tukka putkella huuhailua

Iltalehmän ennustama ”myrsky” jäi ainakin täällä Savossa vain navakaksi tuuleksi. Siitä huolimatta selkeä sää piti jotenkin käyttää hyödyksi. Jonkinmoista jäähilettä oli ilmassa mutta se ei pahemmin haitannut havaintoja.

Illan kohteina kalusin muutamia Messierejä: M39, M64, M44… Sen jälkeen siirryin takaisin planetaarisiin sumuihin, löytyipä yksi kokonaan minulla uusi kohdekkin läheltä Joutsenen Deneb -tähteä, NGC7027.
Havaitsin myös kääpiöplaneetta 1 Ceres:tä. Piirtämällä tähtikentän sai helposti varmuuden havainnosta vaikka itse kohde ei poikennut okulaarissa juurikaan tavallisesta tähdestä. Onpahan sekin nähty.

Lisäksi timelapsea, kolmen tunnin havaintojen jälkeen alkoi kankku jäätymään ja into hyytymään.