Havaintoja Härkämäeltä 5.2.2018

Vuoden toinen kutakuinkin kelvollinen havaintoyö tuli jälleen vietettyä Härkämäen observatoriolla. Pilvet tulivat kuokkimaan puolen yön maita ja syksyn huippuhyvistä seeingeistä on jälleen palattu takaisin perinteiseen muhjuun. Kuvasin kuitenkin parempien ideoiden puutteessa Messier 81 galaksista nopean värikuvan ja lisäksi toisella teleskoopilla C/2016 R2 (PANSTARRS) komeettaa joka näkyi nyt huomattavasti paremmin kuin viime kerralla. Liekkö komeetta kirkastunut tai sitten viime kerralla ilmassa oli jotain töhnää, joka tapauksessa maailmalla kuvatuissa kuvissa näkyy että komeetta on edelleen melko kirkas, pyrstö jatkuu reilusti yli kuva-alan.

Mainokset

Kuunpimennys 31.1.2018

Kolmas kerta toden sanoo, tähtiharrastukseni aikana on suomessa tapahtunut kolme kuunpimennystä joista vain yhden olen päässyt oikeasti kunnolla näkemään. Ensimmäinen jäi pilvien taa, toisen kanssa katsoin pimennysajan vain viisi tuntia aiemmaksi kuin piti ja sekin lopulta jäi pilvien takia näkemäti. Tämän kolmannen yrityksen kanssa siis ei ollut historian tuntien kovin suuria odotuksia. Sääennusteet näyttivät täysin pilvistä mutta jostain syystä lumisateen sijaan täällä paistoi aurinko. Kuvauskaveri kyytiin ja havaintopaikalle päästyämme hyvissä ajoin aloimme jo hieman kyseenalaistamaan näkymistä sillä läheisen tehtaan savut sattuivat kulkemaan juuri sieltä mistä kuun pitäisi ilmestyä Puijon tornin viereen!
Savu ei kuitenkaan ollut paksua, aikaa ei enää pidemmälle lähtemiseen ollut joten jäin odottelemaan josko kuu ilmestyisi näkyviin pienestä pilvitehtaasta huolimatta. Kello löi 16.10 eikä mitään erottunut.. kuusi pitkää minuuttia myöhemmin sirppi kuitenkin nousi puiden yläpuolelle ja hetken etsiskelyn jälkeen löytyi se paljain silminkin kun tiesi mihin katsoa. Taustataivas oli vielä todella vaalea ja sen myötä kontrasti oli olematon.

Ajan kuluessa sirppi muuttui kirkkaammaksi ja punaisemmaksi taustataivaan tummetessa, takana olevasta näköalatornista löytyi kuvaajia kymmenkunta ja muita katsojia sitäkin enemmän. Olipa eräs varustautunut myös kaukoputkella, omaani en jaksanut roudata paikalle lainkaan vaan kameran intervalliajastimen napsuttaessa kuvia tyydyin katselemaan pimennyksen päättymistä kirpeässä pakkassäässä.

_1D36993.jpg

 

3D tulosteita

3D tulostaminen on mielenkiintoinen tekniikka luoda melkeinpä mitä vain muovista. Esimerkiksi Thingiversestä voi ladata valmiita malleja joita voi sitten tulostaa. Erääseen tietokoneprojektiin tarvitsin tulostaa kotelon joten samalla kertaa tuli tehtyä myös muuta kivaa hyllyyn pölyä keräämään. Homma on myös naurettavan halpaa, muovihan ei juuri maksa mitään.

Tukka putkella huuhailua

Iltalehmän ennustama ”myrsky” jäi ainakin täällä Savossa vain navakaksi tuuleksi. Siitä huolimatta selkeä sää piti jotenkin käyttää hyödyksi. Jonkinmoista jäähilettä oli ilmassa mutta se ei pahemmin haitannut havaintoja.

Illan kohteina kalusin muutamia Messierejä: M39, M64, M44… Sen jälkeen siirryin takaisin planetaarisiin sumuihin, löytyipä yksi kokonaan minulla uusi kohdekkin läheltä Joutsenen Deneb -tähteä, NGC7027.
Havaitsin myös kääpiöplaneetta 1 Ceres:tä. Piirtämällä tähtikentän sai helposti varmuuden havainnosta vaikka itse kohde ei poikennut okulaarissa juurikaan tavallisesta tähdestä. Onpahan sekin nähty.

Lisäksi timelapsea, kolmen tunnin havaintojen jälkeen alkoi kankku jäätymään ja into hyytymään.

2018 kauden avaus Härkämäeltä

Ikuisuudelta tuntuva pilvisakko alkaa olla lusittu, 8.1. selkeää säätä riitti peräti aamukolmeen. Ammattiobservatorioille tehtävien, paljon tärkeämpien eksoplaneettahavaintojen välissä seuraavaa ylikulkua odotellessa jäi hieman luppoaikaa myös toiselle kaukoputkelle jota toinen harrastaja operoi etänä. Sen ajan hyödynsin sitten itse V0416 UMa -HADS* tyyppisen muuttuvan tähden havaitsemiseen. Pahaahan se tekisi katsoa teleskooppia parkissa selkeän taivaan alla. Not on my watch!

*HADS = Hing-Amplitude Delta-Scuti

v0416-uma-1.jpg

Ykköstornin Meadella kuvasin koko yön, ensin suunnitteilla oli ”kiva kuva” jostakin korkealla olevasta galaksista tai planetaarisesta sumusta. No, seeing oli suttua. Kerrankin olin ennakoinut asiaa ja ottanut varalle myös toisen fotometriakohteen, asteroidi 349 Dembowskan.
Yritin tätä jo aiemmin syksyllä, mutta pilvisyys on estänyt lisähavainnot kokonaisen valokäyrän mittaamiseksi (pyörähdysaika 4.7h). Asteroidin kirkkaus näyttäisi vaihtelevan noin puoli magnitudia sen pyörähdyksen aikana. Joskin maksimi voi olla aavistuksen kirkkaampi tässä käyrässä kuin todellisuudessa, sillä referenssitähden kirkkaus muuttui aavistuksen meridiaanikäännöksen jälkeen. Softavika, sää, vai muu tekijä, en tiedä. Virhe on kuitenkin melko pieni.


Pilvilautan lähestyessä sateliittikuvasta otin vielä muutaman kuvan ajankohtaisista komeetoista: C/2017 T1 (Heinze) sekä C/2016 R2 (PANSTARRS). Heinze matkaa parhaillaan Kassiopeiassa ja PANSTARRS puolestaan Härässä.

Kun Härkämäessä tulee aika usein luuhattua niin lienee syytä myös esitellä kollegan tekemä virtuaalikierros paikan päältä. Hiirellä raahaamalla pääsee katsomaan eri suuntiin.

Taivaanpallo goes Youtube

Blogillani on nyt myös oma Youtube -kanava, lähinnä sisältö keskittyy myrskybongaukseen sillä se on niitä harvoja taivaanilmiöitä joille valokuvat ei tee oikeutta. Videokuvan kautta katsoja pääsee paremmin kiinni ilmiöihin.

Materiaalia ei kovin paljoa ole vielä kertynyt, mutta tulevana kesänä varmasti tulee lisää katsottavaa. Joten ota mukava asento ja hyppää sähköisen tunnelman pariin!

https://www.youtube.com/channel/UCYDoxc3T9UAVB5YkdHfyZ3g

Dobsonin tuunausta

Aikanaan ostin Explore Scientificin valmistaman 12″ f/5 Ultralight Dobsonin. Varsin tyytyväinen olen siihen muuten ollut, mutta valmistajan asentamia tuulettimia on vaikea käyttää samaan aikaan kuin havaitsee. Lähinnä ongelmaksi tulee virtajohto joka taatusti pyörii kääntyvän teleskoopin ympäri tai sitten vastaavasti on havaitsijan omissa jaloissa.

Ratkaisin ongelman köyttämällä lyijyakun dobsonin altitudiakseliin kiinni. Pikainen pyörähdys paikallisen rautakaupan kautta ja kotiin tinaamaan. Toisin  kuin kaaviossa, kytkimiä on kaksi jotta huurteenpoistoa voi tehdä vain jommalle kummalle peilille halutessaan. Apupeilin tuuletin on aivan tavallinen USB liitännällä toimiva, ryöstin siihen virran 12v akusta muuntamalla virran viiteen volttiin ja leikkaamalla lyhyen USB kaapelin poikki. Lähemmässä tutkiskelussa sisältä paljastui neljä piuhaa joista valistuneella arvauksella valitsin mustan ja punaisen. Hyvin tuntuu ropelli hyrräävän.

Akun navoista lähtee myös lyhyet kaapelit joista akkua voi ladata purkamatta koko koteloa. Kunhan muistaa pitää kytkimet OFF asennossa latauksen aikana. En tiedä kestääkö ohuet kaapelit saati Ebaysta tilattu jännitteenmuuntopiirilevy akkulaturista tulevaa kuormaa. Enkä aio ottaa selvää.

Koko hoito on kiinnitetty kaukoputkeen yhdellä pultilla, en halunnut tehdä reikiä valmiiseen rakenteeseen jälleenmyyntiarvoa ajatellen. Pari tiukalle vedettyä nippusidettä estää paketin keikkaamisen. Jatkokehitystä ajatellen varmaan tekisin vielä punavalolle oman kytkimen ja köyttäisin sen lähelle tarkenninta. Siitä voisi olla hyötyä piirroshavaintoja tehdessä.

kaavio