Härkämäessä tuli jälleen kerran vierailtua, etäkopin myötä toki fyysiset paikallaolot on vähentyneet roimasti mutta nyt innostuin muutaman kaverin kanssa lähtemään ihan havaintojakin tekemään. Järkkärin pistin napsuttelemaan kalansilmäobjektiivin kanssa pihalle observatorion eteen jotta saisin yöstä muistoksi timelapse videon. Hyvin huomaakin että meidän kopissa on kovin autiota kun laitteet tekevät siellä työtään, sen sijaan harrastajia pyörii pitkin yötä seuran tähtitornissa joka näkyy oikeassa laidassa. Siellä havaittiin Marssia sekä monta hienoa syvän taivaan kohdetta. Mainittavimpana ehken kissansilmäsumu joka oli seuran 16″ Meadella ja suurella suurennoksella varsin hieno kohde, joskin pieni. Värejä kuitenkin erottui ja kohde oli selvästi sininen, keskustähtikin oli helppo bongata sekä aavistus yksityiskohtia sumun epäsäännöllisestä muodosta.
Sillävälin kun harrastajajoukko palloili pitkin taivasta seuran kaukoputkella ja vielä sen jälkeenkin kun yölliset pitsan paisto talkoot olivat alkaneet kaukoputkeni videon vasemmassa laidassa teki vielä työtään kuten myös naapuritolpan toisen harrastajan kaukoputki. Minun kohteena oli Kassiopeian tähdistössä sijaitseva Westerhout 5 – tai tutummin Sielusumu. Tämä kohde on yksi minun henkilökohtaisista lemppareistani, sillä se on todella kaunis ja sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia jotka harvoin pääsevät oikeuksiinsa jos kuvakenttä on liian laaja. Lähikuvissa kohde muuttuu kolmiulotteisemman näköiseksi. Tämä oli myös oma tavoitteeni, sillä nythän observatoriossa oli kuppaisen järkkärioptiikan sijaan varsin teräväpiirtoinen linssikaukoputki jolla nuo yksityiskohdat olisi mahdollista saada esiin.
Valotusaikaa kertyi 14 tuntia kahdelta eri yöltä. Kuvasin ensin kapeakaistadataa 36x300s H-alphaa, sitten 60x300s OIII ja samanverran SII dataa. Näiden lisäksi kuvasin myös tunnin R, G ja B suotimin, sillä kapeakaistakuvien käsittelymetodin olen muuttanut niin että varsinaisesta kapeakaistakuvasta poistetaan Starnet -työkalulla tähdet jonka jälkeen sumun värimaailmaa, kirkkautta ja kontrastia on helpompi säätää ilman että tähtikenttä kärsii muutoksista. Sen jälkeen kun lopputulos miellyttää silmää PixInSightista löytyvällä PixelMath -työkalulla on helppo lisätä kuvaan RGB tähdet edellämainitusta datasta. RGB suotimilla kuvatuissa kuvissa on paljon enemmän tähdistä tulevaa signaalia verrattuna kapeakaistaan jolloin tähtikenttä on rikkaampi ja myös luonnollisemman värinen. Kapeakaistassa taas sumun kontrasti on aivan eri luokkaa joten tällä kikkakakkosella saadaan molempien valotaajuuksien parhaat puolet esille kohteesta.
Taivaanpallo 